Pikavisiittejä Rovaniemelle

Ounasvaara

Reilun viikon aikana olemme käyneet kaksi kertaa Rovaniemellä. Ensimmäisellä kerralla kävimme päiväseltään viemässä tyttäremme sinne ja siitä hän jatkoi sisareni kyydillä pohjoisempaan Lappiin.

Siltä reissulta jäi kiva piknik-vinkki tarjota teille. Ajoimme autolla Ounasvaaran huipulle, jossa evästelimme porukalla. Meillä oli eväät valmiina muuta kuin aloimme syömään. Huipulla kulkee luontopolku, jonka varrella on nuotiopaikka ja näköalatorni. Ounasvaaran huipulle löytää autolla osoitteella Hiihtomajantie.

Meidän reissumme oli sen verran nopea, että kiipesimme kallioista rinnettä vain pikkumatkan ja istahdimme syömään. Toki ruokailun jälkeen lapset ja aikuisetkin ehtivät hetken hypellä maastossa ja ihastella maisemia.

Huoneistohotelli ja leikkipuisto

Tyttären paluumatka taittui Ivalosta Rovaniemelle bussilla ja me menimme häntä sinne vastaan. Tällä kertaa päätimme olla yhden yön kohteessa. Majoitukseksi valikoitui huoneistohotelli Crystal Arctic Suites, joka sijaitsee ihan Rovaniemen keskustassa, Pohjolankadulla. Kadun toisella puolella on Supermarket ja kävelymatkan päässä rautatie- ja linja-auto -asemat.

Runsas aamupala sisältyi majoitukseen, joka löytyi huoneen jääkaapista. Poika valmisti itselleen aamupalan.

Huoneistot ovat noin kaksi vuotta vanhoja eli nykyaikaisia ja tyylikkäästi sisustettuja. Yhä edelleen kuulemma koronan vaikutukset ovat nähtävissä ja turisteja ei ole kotimaisia eikä varsinkaan ulkomaisia. Olimme liikkeellä keskellä viikkoa ja ainoat asiakkaat sinä päivänä.

Aamupalan olisi voinut huoneen sijasata nauttia myös näissä viehättävissä tiloissa.

Sää ei ollut kaikista suosiollisin, varsinkaan tulopäivänä. Vieno-myrsky yritti kovasto myllertää, mutta onneksemme meidän reiteillä sademäärät jäivät luvattua pienemmäki.

Haettuamme tyttäremme bussiasemalta suunnitelmissa oli viedä pikku-ukkeli Angry Birds leikkipuistoon. Puisto sijaitsee keskustan tuntumassa joen rannalla osoitteessa Valtatie 4.

Puistossa on Lappsetin leikkinälineet ja se on rakennettu vuonna 2012. Puistoon ei ole pääsymaksua ja sinne ovat tervetulleita kaikkia innokkaat leikkijät.

Isojen kiipeilyteline, vähän matkan päässä oli pienemmille omansa.

Vaijeriliuku, joka tosin ei oikein tahtonut liukua.

Ihana ja siisti puisto, jossa on paljon erilaista tekemistä, suosittelen poikkeamaan vaikka ohikulkumatkalla. Puiston reunalla oli kaksikin kioskia, joista sai ainakin kahvia ja jäätelöä. Meillä tuli puistosta äkkilähtö kun alkoi kova sade ja rakeet ropista niskaan.

Blogista muutama sana

Olen mielessäni ristinyt tämän blogin kesäblogiksi, koska talvisin tulee niin vähän kirjoiteltua. Huomaa taas, että kotimaanmatkailijat etsivät tietoa kohteista kesäisessä Suomessa, lukijoita on päivä päivältä enemmän. Valitettavasti minun on edelleen pidettävä kommenttikenttä suljettuna järkyttävän roskapostimäärän vuoksi, mutta kommentteja voi halutessaan jättää blogin Facebook-sivujen kautta tai sitten Instassa. Olisi kiva kuulla palautetta. 🙂

Muistaakseni huomenna on se päivä, kun tasan kolme vuotta sitten julkaisin ensimmäisen blogipostaukseni. Aika monta tarkistusta piti tehdä tekstille kirjoitusvirheiden varalta ja vielä sen päälle käsi täristen miettiä, että painanko julkaise-nappia vai deleteinkö koko stoorin. Nykyisin on helpompaa ja toivon vaan, että te lukijat hyötyisittä mun jutuista.

Ihanaa kesää ja mukavia reissuja kotimaassa!

Ei me maltettu kovin kauan pojan kanssa odotella seuraavaa Manamansalon seikkailua, vaan lähdimme kahdestaan keskellä viikkoa kolmeksi yöksi retkelle. Vanhin lapsemme tuli seuraavana päivänä perästä muilla kyydeillä seuraksemme. Mikäpä se on lähteä vaunuretkelle, kun vaunu on valmiina paikallaan ja siellä odottaa koko leiri valmiina. Helppoa.

Tähän postaukseen tulee vähemmen tekstiä ja enemmän kuvallista kerrontaa.

Manamansalon vastaanotto, kioski, kahvila, ravintola ilta-auringon loisteessa.

Näissä rakennuksissa on lasten leikkitilat, keittotilat, pyykinpesupaikat, vessat ja suihkut. Vasemmassa päädyssä nuotipaikka ja pieni leikkipuisto. Vessoja ja suihkuja on muuallakin.

Tämän pöntön asukas on saanut kunnon näköalapaikan.

Ensimmäinen päivä Manamansalossa oli superihana, kun lähes koko mäntykangas oli meidän käytössä. Vain muutamassa vaunussa oli porukkaa meidän lisäksemme. Uimaranta oli kokonaan meidän, ei näkynyt yhtään ihmistä, samoin illalla auringonlaskun aikaan emme tavanneet ainoatakaan kanssakulkijaa.

Lintujen laulua kuuntelimme auringonlaskun aikaan ja yritimme niitä äänen perusteella tunnistaa. Käki oli helppo tunnistaa, samoin peipot, joutsenet ja pääskyt, mutta hiukan hankalampia tunnistettavia olivat säksättävä törisijälintu ja uikuttajahuutajat, jotka kiljuivat ihan kamalalla äänellä hetken aikaa. Kaksi kamalaäänistä lintua meille jäi siis arvoitukseksi. Tunnistaako joku kuvauksesta? 😉