Rovaniemellä minilomalla

Muutama hetki taaksepäin olimme koko perheellä viikonlopun minilomalla Rovaniemellä.

Joka syyskesäinen asuntovaunulla matkustamisen laiskuus iski tänä vuonna ennätysaikaisin ja viime hetkeen asti pohdimme erilaisia vaihtoehtoja yöpymisen suhteen. Airbnb, hotelli, mökki, vaunu….

No vaunu jäi kotipihaan ja varasimme tyylikkään Tuomas luxurious Kaakkuri -huoneiston Rovaniemen keskustasta Booking.comin kautta. Tosin tämä olisi ollut mahdollista varata myös Airbnb:n kauttakin.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun olimme tällaisessa huoneistossa yötä, mutta ei varmasti viimeinen. Kaakkuri-huoneisto on Kansankadulla, lähes kaikkien palveluiden ollessa kävellen saavutettavissa.

Huoneen vuokraaja oli pihalla vastassa opastamassa meidät parkkihalliin ja tuli sisälle esittelemään meille huoneiston ja kertoi, että heihin voi tarvittaessa olla yhteydessä ympäri vuorokauden.

Itse huoneisto on lähes uudenveroinen 43 neliön kaksio eli yksi makuuhuone, tupakeitttiö ja sauna. Majoitushintaan sisältyy lakanat ja pyyhkeet, loppusiivous, kahvinkeittotarvikkeet ja kaapeista löytyy hyvät perusvälineet kokkailuun.

Talon takana on kuntoilupuisto, leikkipuisto ja Rovaniemen keskuskenttä. Noin 300 metrin päässä ostoskeskukset Revontuli, Rinteenkulma ja Sampokeskus sekä kaikki muut keskustan palvelut.

Eipä sitä kummoisia ehdi yhden viikonlopun aikana, varsinkaan jos tytöt haluavat shoppailla. 🙂 Lauantaina kaupoissa kiertelyn lisäksi oli luvassa vierailu appiukon luona ja ilta-ajelulla muutama räpsäisy auringonlaskusta ja Rovaniemen ikiomasta maamerkistä eli Jätkänkynttilä-sillasta.

Sunnuntaina ehdimme hetken ulkoilla Ropsin kotikentän laidalla ja siellä olikin mitä erilaisimpia mahdollisuuksia kiipeillä ja kuntoilla. Jos Oulua verrataan vastaaviin paikkoihin, niin väkeä oli todella vähän liikenteessä ja kovin oli rauhallista.

Vähiin käy taas matkustelu ja reissut syksyn tullen, mutta täytyy yrittää jollain keinoin blogia päivittää myös talven yli.

Kuopijoon käy tie

Tämän reilun viikon reissun viimeinen etappi on Kuopio Rauhalahden leirintäalue. Kyseisellä aluella olemme olleet kerran aiemmin, noin kymmenen vuotta sitten ja silloin paikasta jäi ihan hyvät fiilikset.

Olemme olleet varsinaisia karavaanareita ja omalla vaunulla kulkijoita vuodesta 2014 asti ja sitä ennen kuljimme useampana kesänä viikon reissuja vanhempieni asuntoautolla. Sinä aikana olemme olleet puskaparkeissa ja sekä SF Caravan- alueilla että muilla leirintäalueilla.

Omat kokemukseni näiden alueiden välillä on hiukan ristiriitaiset, karavaanareiden omilla alueilla on yleensä siisitimpää (vessat yms. tilat), rauhallisempaa, edullisempaa, paremmin hoidetut alueet ja rakennukset. Muilla leirintäalueilla, varsinkin isoilla, siisteys kärsii väkimäärän paljoudesta ja on rauhattomampaa elämää, juhlijoita enemmän.

Nämä on minun havaintojani ja omat mieltymykseni vaikuttavat mielipiteeseeni ja käytämme yhtälailla kaikkia alueita, mikä parhaiten osuu matkamme varrelle.

Rauhalahden leirintäalue on Suomen viidestä viiden tähden leirintäalueista yksi. Tästä linkistä voit lukea enemmän tähtien vaatimuksista ja tästä linkistä, miten Suomen luokitus eroaa muiden maiden vaatimuksista. Ihan mielenkiintoista luettavaa.

Suomessa siis leirintäalueiden tähtiluokitusta parantaakseen pitää mm. olla paljon erilaisia palveluita tarjolla ja anniskelualueiden pitää olla kunnossa. Kaikki tämä on minulle toisarvoista ja tärkeämpää olisi hyvät majoitusalueet, siistit ja puhtaat saniteettitilat ja muut huoltorakennukset, hyvät lasten puistot ja kunnolliset uimarannat.

Rauhalahti kärsii mielestäni tästä viidestä tähdestä, sillä palveluita löytyy alueelta laidasta laitaan. Esimerkkinä monenlaista välinevuokrausta, anniskelualueet, eläinpuisto jne.

Vaikka joka paikassa toitotetaan koronaviruksen myötä tehostettua siivousta, se ei käytännössä näkynyt millään lailla WC-tiloissa. Illalla vessat olivat haisevat, likaiset, käsipyyhepapaperit lopppuivat kesken ja tilat olivat yksinkertaisesti paljon käytetyt. Toki käyttäjät itse voisivat omalta osaltaan huolehtia siisteydestä, mutta silti välisiivous olisi ollut paikallaan.

Toinen häiriötekijä alueella oli remuavat ukkoporukat mökeissään, kun vaunupaikkamme sattui liian lähelle heitä. Heillä varmaan oli ihan mukavaa, mutta alkoi jo korvissa soida aikuisten miesten känninen räkätys kun sitä oli kuunnellut tunti toisensa perään.

Luonnollisesti tähtiluokitus nostaa palveluiden ohella myös hintaa. Meillä yksi lapsistamme ei ollut mukana reissussa, joten neljältä hengeltä kaksi vuorokautta omassa asuntovaunussa maksoi 86 euroa sähköineen.

Nyt voi kuulostaa siltä, että koko paikka on ihan kökkö, mutta ei se sitä ole. 🙂 Henkilökunta on todella ystävällistä, huoltotilat ovat isot ja niihin ei tarvinnut koskaan jonottaa väkimäärästä huolimatta. Juomavesipisteitä on runsaasti ympäri aluetta, hieno uimaranta leikkipuistoineen ja mitkä upeat maisemat niin leirintäalueella kuin koko Kuopiossa ja lyhyitä luontopolkuja kulkee Rauhalahden alueella.

Monilla leirintäalueilla on tarkat saapumis- ja poistumisajat, esim. klo 12 täytyy olla alueelta ulkona ja meidän kesälomarentoutujayökukku-perheelle tämä monesti tuottaa hankaluuksia ja varsinkin kiirettä. Rauhalahteen voi saapua aamu kuudelta ja poistua täytyy illalla klo 23 mennessä.

Saavuttuamme Rauhalahteen, pystytimme leirin, söimme ja lähdimme ystäväperheen kanssa Koskilaivoilla risteilylle Saaristokaupunkiin. Sää oli mitä mainioin 1,5 tunnin risteilylle M/S Koskella. Risteilyt lähtevät Kuopion Matkustajasatamasta, mutta ainakin M/S Salmetar ottaa matkustajia kyytiin myös Rauhalahdesta.

Risteilyllä seilataan Kallaveden saaristossa ja mm. Kuopion asuntomessualueen ranta-asunnot näkyivät risteilijöille. Risteilyt on mitä mainioin kohde myös lapsiperheille ja varsinkin 3-vuotiasta kovasti kiinnosti laivan “ratti” ja torven töräyttely oli mieliinpainuva ja jopa vähän pelottava. Perhelipun (2+2) hinta on 40 euroa.

Risteilyn jälkeen palloilimme hetken satamassa katselemassa maailman menoa ja siinä seisoskellessamme paikalle saapui riksakuski kyselemään olisiko kyydin tarvitsijoita. Kyyti satamasta leirintäalueelle olisi maksanut 3o euroa kolmelta hengeltä. Sen sijaan Vänärin uimarannan kierros maksoi kymmenen euroa, joten kolme innokkainta pääsi testaamaan tätä hupia.

Seuraavana päivänä oli vuorossa pakollinen shoppailupäivä ja suuntasimme Matkuksen ostoskeskukseen. Ensimmäisenä lapsilla kiinnittyi huomio isoon leikkipuistoon kauppakeskuksen pihalla, joka ilmeisesti oli melko uusi. Lupasimme, että ensin shoppaillan ja syödään ja sitten leikitään.

Tämmöseen paikkaan kun eksyy lomareissulla, tulee väkisillä mieleen, että heittää aikaa niin hukkaan, mutta nyt oli oikeasti pakko käydä ostoksilla. Aikaa kului tuntikaupalla täällä ja syödäkin täytyi, mutta onneksi Ikean lihapullat auttoivat jaksamaan vielä lasten Olopuistoonkin.

Illalla leirintäalueella kävin tyttären kanssa rannalla hetken kuvaamassa, mutta varsinaisia luontokuvauksia enemmän seuraavassa postauksessa.